Blogi, sivun otsikko

Blogi

angle-left

Blogit

Kun uni ei tule - Mistä apua uniongelmiin?

Lähes jokaiselle on varmasti tuttua, miltä tuntuu pyöriä sängyssä ja odottaa unen tuloa, nukkua pätkittäin tai ei ollenkaan, ja mennä töihin huonosti nukutun yön jälkeen. Unen määrällä ja laadulla on suuri vaikutus jaksamiseen ja vireystilaan. Kysyimme Topakan ja Energyn terveydenhoitajilta, milloin on hyvä hellittää ja kuinka untaan voi parantaa. 

Topakka on Joensuun kaupungin työllisyyspalveluiden hallinnoima hanke, jonka tarkoitus on auttaa työkyvyttömyyden vuoksi sivuun jääneitä henkilöitä löytämään oikeat palvelut yksilölliseen tarpeeseen. Palvelu on suunnattu erityisesti työttömille, jotka tarvitsevat apua eläkeasioiden selvittelyyn tai tukea kuntoutukseen. Asiakas saa rinnalleen oman työkykykoordinaattorin, joka auttaa esimerkiksi työkykyyn liittyvien etuuksien hakemisessa. 

Yksi merkittävimmistä työkykyyn ja palautumiseen liittyvistä osatekijöistä on uni. Univaje vaikuttaa hyvin nopeasti muistiin ja keskittymiskykyyn ja nostaa stressitasoa. Uniongelmat ovat valitettavasti todella yleisiä ja monesti niihin havahtuu itse vasta varsin myöhäisessä vaiheessa:

”Uniongelma on vakava asia ja todella yleistä. Se hämmästyttää, kuinka moni kärsii uniongelmista. Pitkittyessään siihen monesti linkittyy mieli”, toteaa Topakka-hankkeen palvelukoordinaattorina ja Siun Soten terveydenhoitajana työskentelevä Hanna-Leena Hakulinen.

Mitkä sitten ovat varhaisimpia kehon ja mielen merkkejä, joiden ilmetessä olisi hyvä pysähtyä ja levätä?

”Unirytmin muuttuminen, nukahtamisen vaikeus tai yöheräily. Nämä on sellaisia selviä merkkejä, että jokin käänne huonompaan siinä unessa on tapahtunut. Sitten tietysti, ihminenhän on niin kokonaisuus, että äkkiähän se uni vaikuttaa mieleen. Nämä on toki todella yksilöllisiä, mutta kyllä myös se keskittymiskyky ja muistipuoli ja yleisen tarmokkuuden heikkeneminen alkaa näkyä myös päivittäisissä toimissa”, kertoo Hakulinen. 

”Yksittäisistä unettomista öistä ei kannata huolestua, niitä on meillä kaikilla. Mutta jos uniongelma alkaa esiintymään yli kolmena yönä viikossa, on esimerkiksi vaikeutta nukahtaa ja stressin merkkejä, siihen on syytä reagoida. Uniongelmien kanssa ei missään nimessä kannata jäädä yksin. Uni on kuitenkin yksi merkittävimmistä palautumiseen vaikuttavista tekijöistä”, kertoo työterveyshoitaja ja työnohjaaja Aino Karhu Energy Relaxilta

Karhu on kouluttautunut työikäisten unettomuuden lääkkeettömään hoitoon (CBT) ja toteuttaa Energylla Neurosonic-hoitoja ja niin yksilö- kuin ryhmä- univalmennusta. Karhun mukaan aivokuormitus on nykyään suurin haaste palautumiselle, ja keinot palautua ovat yhtä yksilöllisiä kuin ovat uniongelmatkin:

Kuinkas se työstä palautuminen?

”Aika monella on vaikeus pysähtyä. Stressitasot nousevat herkästi, mistä merkkinä muun muassa ärsyyntyy helpommin. Kireä pinna viittaa siihen, ettei ole ollut riittävästi aikaa palautua. Jotkut voivat palautua jopa halkoja hakkaamalla, kun taas toiselle ei tulisi mieleenkään tehdä mitään fyysistä palautuakseen. Yleensä asia koetaan niin, että palautuminen on vastapainoa omalle työlle ja se on monesti jotakin päinvastaista kuin mitä oma työ pitää sisällään.”

Myös Hakulinen painottaa pysähtymisen tärkeyttä palautumisen ja uniongelmien lievittämisen apuna:
”Aina ei olla yksinkertaisesti valmiita ajattelemaan, ettei itselle anneta tarpeeksi tilaa rauhoittua. Kyllä mie nään myös, että nykypäivänä tosi merkittävässä osassa elämää yleensä on nämä erilaiset digilaitteet. On helppoa hypätä esimerkiksi tietokoneen ääreen pelaamaan. On totutettu itsemme siihen, että koko ajan on tehtävä jotakin”, Hakulinen toteaa. 

On joitakin yleisesti hyödylliseksi todettuja keinoja, joita kuka tahansa voi kokeilla unenlaatuaan parantaakseen:

”Puhutaan unihygieniasta, eli mitkä on ne nukkumisolosuhteet. Onko se huoneen ilma esimerkiksi miten tunkkainen? Rutiinit ovat myös tärkeitä. Päivärytmi ja iltarutiinit kuntoon.  Niin että nukkumaanmenojat, iltatoimet, iltapalat ja kaikki tapahtuis melko säännöllisesti. Alkoholia tai piristäviä juomia ei kannata juoda illalla”, Summaa Hakulinen. 

”Rento suhtautuminen uneen auttaa. Minä olen aina asiakkaille suositellut, että nukkumaan pitää mennä silloin kun väsyttää, eikä silloin, kun ”pitäisi”. Monesti kuulee ihmisten menemään harhaan siinä, kun sanotaan, että ”pakko mennä nukkumaan, että saan tarpeeksi nukuttua”. Siinä käy helposti niin, että uni ei tule vaan nukahtamisesta tulee saavutus, jonka kuvitellaan vaativan hirmuisia ponnisteluja”, toteaa Karhu. 

Hakulinen on samoilla linjoilla: 

”Siitä voi lähteä helposti liikkeelle stressikierre, jos pelkää sitä, ettei saa unta.”

Entä silloin, kun ihminen on niin uupunut, ettei yksinkertaisesti jaksa itse alkaa tekemään muutoksia elämässään? Hakulisen mukaan lääkehoito voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun uniongelma akutisoituu:

”Vaihtoehtoja on monia. Sen vuoksi suosittelen ottamaan yhteyttä työterveydenhoitoon ajoissa. Lääkehoidolla voidaan saada laukaistua se pahin tilanne melko nopeasti, mutta sekin kannattaa muistaa, ettei yksi tabletti yhtenä iltana auta.”

Saatavilla on myös lääkkeetöntä hoitoa. Neurosonic on matalataajuusvärähtelyä, joka tasapainottaa parasympaattisen hermoston toimintaa, rauhoittaa kehoa ja mieltä ja lievittää kipua. Karhun mukaan Neurosonic-hoidolla on useita tutkittuja terveysvaikutuksia. Sitä käytetään paitsi kroonisista kivuista ja neurologisista jäykkyysoireista kärsivien asiakkaiden oireiden helpotuksessa, mutta myös perus hyvinvoinnin edistämiseen, kuten esimerkiksi erilaisten uniongelmien hoitoon. Kyseessä ei suinkaan ole uusi tulokas, vaan Suomessa Neurosonicia on ollut tarjolla jo 10 vuotta. Lisäksi Karhu toteuttaa univalmennusta, jonka osaksi voidaan asiakkaan toiveen mukaan liittää Neuronocia:

”Univalmennus auttaa sekä pienemmissä uniongelmissa että ihan pitempiaikaisessa unettomuudessa. Valmennuksessa käydään läpi uneen liittyviä osatekijöitä, lähtien keskustellen liikkeelle ihan perusasioista eli niistä nukkumistottumuksista. Yleensä asiakas saa täytettäväkseen unipäiväkirjan, jonka avulla seurataan unenlaatua ja tottumuksia. Unesta keskustellaan hyvin kokonaisvaltaisesti ja rakentavalla otteella. Onko omassa toiminnassa jokin unta haittaava tekijä, joka on korjattavissa?”

Mikäli uupumus alkaa näkyä työelämässä, sekä Karhu että Hakulinen neuvovat paitsi ottamaan yhteyttä työterveyshoitoon, ottamaan asian rohkeasti puheeksi myös esihenkilön kanssa. Mikäli uupumus johtuu työn kuormittavuudesta, yhdessä esihenkilön kanssa voidaan miettiä esimerkiksi voisiko asiakaskuormaa tai vastuuta jakaa tarkemmin tai työnkuvaa keventää väliaikaisesti. Työnohjaus voi olla näissä asioissa hyvä apukeino. 

 

Teksti: Hanne Hynynen  Kuvat: Mika Salmi

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Luovi: Ammatillista erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta

Nousemme hissillä kauppakeskus Metropolin yläkerrokseen. Luovin tiloista avautuvat huikeat...

Työelämätaidoissa asenne ratkaisee?

Kuvittele, että olet asiakkaana lähikaupassa. Kassatyöntekijä vastaa tervehdykseesi...