Työkyky on kuin nelikerroksinen talo. Sen kolme ensimmäistä kerrosta kuvaavat työntekijän henkilökohtaisia voimavaroja yksilönä ja vasta ylin, neljäs kerros varsinaisesti työstä ja työpaikalta löytyviä tekijöitä. Alimman kerroksen terveys ja toimintakyky luovat kannattelevan perustan ylemmille kerroksille, jotka käsittävät yksilön osaamisen sekä arvot, asenteen ja motivaation. Kaikki nämä kerrokset ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa, mutta pohjakerroksen terveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää siinä, että talo pysyy pystyssä. (Työterveyslaitos)
KUVA: Työterveyslaitoksen Työkykytalo
Mielekäs liikuntaharrastus voi olla yksi keino työstä palautumiseen ja niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän on huomannut omassa elämässään myös Siun soten kuntoutuksen asiantuntijapalveluiden palvelupäällikkö ja ylilääkäri Iiro Hartikainen, 43. Iiro työskentelee Siun soten kuntoutuspoliklinikalla ja on vastuussa työttömien terveydenhuollon palveluista Siun soten alueella. Työnsä vastapainoksi hän harrastaa painonnostoa, joka on ollut osa hänen elämäänsä jo alakouluikäisestä lähtien. Iiro harjoittelee tätä nykyä noin 2-3 kertaa viikossa, pari tuntia kerrallaan.
”Tämä harrastus on ollut lähes koko elämän mittainen kanssakulkija ja nykyään myös tärkeää vastapainoa työlle. Sen avulla saan vapaa-ajalla ajatuksia pois työasioista ja huolehdin niin fyysisestä kuin mielenikin terveydestä ja samalla siinä oppii koko ajan itsestäänkin uutta, kun yrittää vanhenevan kehon kanssa harjoitella”, Iiro kertoo.
Iiro ei ole koskaan ajatellut liikunnasta itselleen uraa esimerkiksi valmennustyön muodossa, joka veisi paljon aikaa ja energiaa, vaan keskittyy urheillessa ennemmin omaan harjoitteluun. Kilpailullisesti hänellä ei ole tällä hetkellä tavoitteita loukkaantumisesta ja polvivammasta johtuen, mutta rakkaasta harrastuksestaan hän ei silti aio luopua.
”Vaikka en pystyisi tulevaisuudessa kilpailemaan painonnostossa, en kuitenkaan aio lopettaa harjoittelua. Teen tuttuja painonnostoliikkeitä, mutta kevyemmillä kuormilla.”
Se, että painonnostoharrastus tukee myös työkykyä, on Iirolle erittäin tärkeää. Illalla häämöttävät harjoitukset lisäävät aktiivisuutta jo työpäivän aikana.
”Silloin kun on harjoituspäivä, tulee jo työpäivän aikana aktiivisemmin jumppailtua ja tauotettua työtä, mikä ei välttämättä aina muistu mieleen muina päivinä. Työteho, jaksaminen ja mieli ovat kuitenkin paremmat noina harjoituspäivinä juuri tuosta tauottamisesta ja jumppaamisesta johtuen”, Iiro toteaa.
Hän kokee, että fyysinen ja henkinen puoli harvoin ovat toisistaan kokonaan irrotettavissa, vaan yhdessä ne tukevat Työkykytalon mallin mukaisesti toinen toistaan yleisessä jaksamisessa. Liikkuminen vapaa-ajalla parantaa unen laatua sekä yleistä vireystilaa ja tämä, sekä painonnostoharrastuksen kokonaisvaltainen vaikutus henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin näkyvät ilman muuta työssä monillakin tavoilla. Fokusoituminen urheiluun auttaa myös peilaamaan omaa jaksamistaan ylipäätään.
”Jos töistä johtuen on kiireinen ja stressaantunut fiilis, ei harjoittelukaan luonnistu kunnolla. Urheilu ja työ vastapareina auttavat löytämään elämään kaivattua tasapainoa.”
Urheiluharrastus ja hyötyliikunta, eli uuteen päivään leppoisasti herättävät aamulenkit koiran kanssa ja pyörällä taitetut työmatkat ovat tärkeitä, mutta eivät suinkaan ainoita tekijöitä työkyvyn ylläpitämisessä. Iiron mukaan riittävä uni, säännöllinen elämänrytmi ja ruokailu ovat myös oleellisia asioita työssä jaksamisen kannalta. Mielekäs tekeminen, eli hänen tapauksessaan esimerkiksi lukeminen sekä kaikenlainen rakentelu ja puuhastelu, saavat mielen lepäämään ja samalla vahvistavat Työkykytaloa kannattelevia terveyden ja toimintakyvyn perustuksia entisestään.
Painonnostoharrastus on kulkenut Iiro Hartikaisen mukana jo pitkään, tässä voimannäyte n. 20 vuoden takaa. (Kuva Iiro Hartikaisen kotialbumista)
Teksti: Anni Riiikonen
