Keväällä uutisoitiin, että Pohjois-Karjalan seudulla paikalliset työkykykoordinaattorit jalkautuvat kuntien sotekeskuksiin. Me Luotsilla puolestaan jalkauduimme eräänä kauniina alkukesän päivänä Liperin ja Outokummun työllisyyspalveluihin ottamaan selvää, mitä työkykykoordinaattori tekee. Vaikka voi tuntua itsestäänselvältä päätellä, että työkykykoordinaattori koordinoi työkykyä, emme suinkaan odottaneet näin suppeaa vastausta asiantuntijoilta. Meillä oli sapluuna täsmäkysymyksiä kahteen suuntaan, ja vaikka saamamme vastaukset olivatkin välillä samantapaisia, paljastui matkan varrella mielenkiintoisia ja eriäviä näkökulmia, joita emme tulleet välttämättä edes ajatelleeksi.

Tarvittiin vain Luotsin vuosimallin -88 nappisilmäinen Ladillac, kyytiin kuski sekä haastattelija – ja onnenpotkuna satunnainen ohikulkija vinkkaamaan, miten ajan patinoima mystinen vempele lähtee liikkeelle muutenkin kuin jyrkänteeltä työntämällä – ja pikkuruinen vaaleanruskea ikoni lähti katseita keräillen puksuttamaan kohti Ylämyllyllä sijaitsevia Liperin työllisyyspalveluita Duunitalolla. Pelkääjän paikalla ahtaan Ladan nitiseviä rakenteita ihmetellessä allekirjoittaneelle tuli utuisia takaumia varhaislapsuudesta isoisän rättisitikasta. Se ei tiettävästi levinnyt tien päälle, kuten ei myöskään Luotsin Lada, vaikka hinausauton odottelusta olisikin tullut melkoinen tarina.

Duunitalolla meitä oli vastassa Nelli Ikonen, joka on toiminut Liperissä Topakka-hankkeen työkykykoordinaattorina alkuvuodesta 2022. Työllisyyden kenttä oli hänelle tullut jo tutuksi YTYÄ! – YhteisTYÖLLÄ tuloksiin -hankkeen ensityöhön valmennuksessa, mutta hän ajatteli, että olisi kiva päästä kehittämään omaa osaamistaan työkykyasioiden äärellä miettien asiakkaiden kanssa yhdessä heidän palvelujaan.

Työkykykoordinaattori ohjaa asiakkaan sopivien palvelujen äärelle

Sosionomina Ikosella on ymmärrystä ja pohjatietoa työkykyyn liittyvistä asioista ja työllisyyden palvelukentästä ja -kokonaisuudesta. Kun asiakkaiden tilanteisiin perehtyy, silloin myös tunnistaa palveluja, joista voisi olla heille hyötyä ja joiden kautta viedä asioita eteenpäin.

– Työllisyyden kentän ja työkyvyn tuen ja palvelujärjestelmän tuntemisesta työn ohessa asiakkaan tilanteeseen perehtyessä ja lisäkoulutuksen kautta tulee hyvä kokonaisuus, Ikonen toteaakin tyhjentävästi.

Ikonen avasi työkykykoordinaattorin käsitettä kertomalla, että kyseisessä toimenkuvassa tavataan asiakkaita lähitapaamisissa, mutta myös paljon puhelimitse. Niissä kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, jonka pohjalta suunnitellaan, miten lähdetään viemään asioita yhdessä eteenpäin. Samalla puhutaan, mitä Ikonen tekee ja mitä asiakas tekee, mietitään roolitusta ja tavoitteita, mitä ne vaativat ja miten niihin päästään. Konkreettisesti Ikonen toimii asiakkaalle palveluntulkkaajana, ja auttaa esimerkiksi hakemusten tekemisessä. 

Asiakkaiden lisäksi Ikonen tutustuu asiakirjoihin ja tapaa verkostoaan, eli tekee paljon yhteistyötä palveluntuottajien ja ammattilaisten kanssa. Näihin voi kuulua Kela, terveydenhuolto ja työllisyyden kentältä esimerkiksi kuntakokeilu tai TE-palvelut, mutta aina asiakkaan luvalla – taustalla piilee aina asiakkaan asia, jonka takia asioita viedään eteenpäin.

Yleispätevinä vinkkeinä työkyvyn ylläpitämiselle Ikonen ottaisi esille jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevän näkökulman. Jos alkaa tuntua, että jokin asia vaivaa tai ei ole enää normaalia ”minua”, uskaltaa ottaa asian puheeksi, jotta siihen löydetään ratkaisu. 

– Monesti jättää ottamatta asioita puheeksi, kun ei pidä niitä merkityksellisinä tai että ne menevät kuitenkin ohi, Ikonen kertoo. 

– Ihmiset ajattelevat, ettei tämä ole niin iso juttu, että siihen tarvitsisi tukea. Monesti jos asian hoito pitkittyy terveydenhuollon näkökulmasta, voi olla, että toipumisessa kestää pidempään.

Ikonen kehottaakin tunnistamaan oman tilanteensa ja tekemään arjessaan mitä pystyy pienin askelin, sillä kaikkea ei tarvitse viedä kerralla eteenpäin. Silloin voi huomata työkykynsä kohenevan ja ottaa uuden tavoiteltavan asian.

Topakka on asiakkaalle täysin vapaaehtoinen palvelu

Asiakkailla voi olla monesti kaikenlaisia rajoitteita, joista muodostuu kynnys ottaa yhteyttä viranomaispalveluihin odottelemaan lausuntoja byrokratian järkkymättömässä koneistossa. Ikonen toteaa Topakan olevan vapaaehtoinen palvelu vailla viranomaistaustaa, mikä voi monesti sekoittua asiakkailla. Kun asioista keskustellaan ja niihin mietitään ratkaisuja ja vaihtoehtoja, se tapahtuu yhdessä, jottei mitään tarvitsisi tehdä yksin. Sama pätee myös ammattilaisen näkökulmasta sankassa palveluviidakossa luoviessa, sillä sen köynnöksiä ei tarvitse setviä yksin.

– Viime kädessä asiakas päättää omista asioistaan, joten ei tulekaan sanoa, että ei, tämän tulee mennä näin. Työkykykoordinaattori kertookin asiakkaalle mahdollisuuksista, jotta oma tilanne voisi mennä parempaan suuntaan. Monesti mietitään ja toivotaan johonkin lisätietoa tai muutosta omaan elämäntilanteeseen, kun palveluihin tullaan ja hakeudutaan, ja kun palvelulle ei ole enää tarvetta, sen voi päättää milloin haluaa, Ikonen summaa. 

Topakka-hankkeeseen ohjautuu tasaisesti asiakkaita, joilla on työkykyyn liittyviä kysymyksiä. Myös Siun Soten työkykyhankkeen kanssa tehtävän yhteistyön kautta on ohjautunut asiakkaita hankkeeseen. Yhteistyön myötä Ikonen on jalkautuneena kerran viikossa Liperin terveyskeskukselle. Käytännössä hänelle voi varata aikaa myös terveyskeskukselle tai sen kautta, jos työkykyasiat pohdituttavat. Topakka-hankkeen palvelut on suunnattu työttömille, jolloin työssäkäyvät ja opiskelijat ohjautuvat joko työterveyshuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Usein asiakkailla on taustalla pidempiä työuria, mutta jäljellä olevassa työkyvyssä on selvitettävää tai sitä ei ole, minkä vuoksi työn tekeminen on haastavaa.

Jos selvittelyjen jälkeen huomataan, että työkykyä on jäljellä osittain, voidaan olla apuna työnhaunprosessin alkuun saattamisessa. Topakassa varmistellaan, että osatyökykyisen työntekijän palkkatuen käyttämisen mahdollisuus on selvitelty. Tämän jälkeen pohditaan, mistä saisi apua työnhakuun.

– Tehdään esimerkiksi yhteistyötä Ytyä-hankkeen työhönvalmentajien kanssa, joilla on kontakteja yrityksiin ja työpaikkoihin ja jotka voivat olla apuna ja tukena työn etsinnässä, kertoo Ikonen.

Luottamus ei synny hetkessä - asioiden edistäminen vaatii molemminpuolista sitoutumista

Kun kyse on varsin henkilökohtaisista asioista, luottamus kahdenkeskisessä kanssakäymisessä on oleellista. Se ei synny Ikosen mukaan hetkessä, vaan se vaatii sitä, että jutellaan ja tavataan useamman kerran. Asiakassuhteessa luottamuksen synty rakentuu hitaasti, ja hän kokee velvollisuudekseen viedä asiakastilannetta eteenpäin.  Koska työkykykoordinaattori ei päätä asiakkaan asioista, vaan asiakas on itse oman elämänsä toimija, Ikonen kokee tärkeäksi, että asioista puhutaan rehellisesti, mutta luottamuksella ja realistisesti.

Liperin Duunitalolla tehdään tiivistä yhteistyötä myös Siun soten työkykyhankkeen kanssa. Sotekeskusyhteistyötä Liperissä on pilotoitu keväällä siten, että työkykyohjelman hankkeeseen palkattu työkykykoordinaattori jalkautuu sotekeskuksiin niille paikkakunnille, joissa Topakkaa ei ole. Topakka-hanke tekee puolestaan yhteistyötä terveyskeskuksella asiakkaiden ja työntekijöiden konsultointiapuna tekemällä näkyväksi työkykyasioita ja selvittämällä asiakkaiden tilanteita, jotta heistä saadaan kokonaisvaltaista tietoa esimerkiksi ennen lääkäreiden vastaanottoja. Kaikessa tässä eri tahojen yhteistyössä on Ikosesta tärkeää, että asiakas on osana omaa prosessia tietoisena, missä palvelussa on, mitä tehdään ja miksi tehdään.

Palaute Topakasta ja työkykykoordinaatiotoiminnasta on ollut myönteistä henkilökohtaisella tasolla. Monesti on kiitelty, kun asiakkaan mukana on ollut monessa asiassa.

– Ei olisi tullut lähdettyä tähänkään, jos et olisi ollut mukana tai etten olisi osannut tällaista asiaa edes huomioida. Kiitos kun kerroit, Ikonen siteeraa asiakaspalautetta.

Kaikkein parasta hänestä on suora, välitön palaute. Työn tekemisen näkökulmasta on tärkeää huomata, että siitä on sillä hetkellä oikeasti vaikutusta, että asiakas kokee saaneensa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Se motivoi ja tuntuu hirmu hyvältä.

Aikamme Liperin Duunitalolla työllisyyspalveluiden tiloissa alkoi olla ohi taukohuoneen täyttyessä työntekijöistä ja kysymystulvan tyrehtyessä, mutta olimme saaneet Nelli Ikoselta huomattavan paljon irti työkykykoordinaattorin toimenkuvasta. Ladasta entistä enemmän, kun se käynnistyi, palasi tien päälle eikä jäänyt sille tielleen.

Ladan nokka suuntasi seuraavaksi kohti Outokumpua, jossa meitä odotti Topakan työkykykoordinaattori Sanna Kasurinen. Tästä lisää seuraavassa blogissa!
 

Topakka – tukea työkyvyn selvittelyyn! Jos työkykysi askarruttaa, ota yhteyttä Topakkaan!

Juttu: Juha Kuosmanen
Kuvat: Jan Rantala