Kävimme tapaamassa Topakan Outokummun työkykykoordinaattoria Sanna Kasurista, jolla on ollut sairaanhoitajan kokemusta lähes 20 vuotta ennen kuin toimenkuva vaihtui vuonna 2021. Taustoja koordinaattoreilla voi olla monenlaisia: viimeksi nähtiin sosionomi ja tällä kertaa sairaanhoitaja. Varsinaista tutkintokoulutusta työhön ei ole, mutta lyhyt erikoistumiskoulutus löytyy. Viime blogin Nelli Ikosen tapaan myös Kasurinen oli aiemmin mukana YTYÄ! – YhteisTYÖLLÄ tuloksiin -hankkeessa työhönvalmentajana.

Hoitajataustasta on ollut Sanna Kasuriselle todella iso etu, sillä työkykykoordinointi on asiakaspalvelutyötä  ja hyvin erilaisten ja eri taustoista olevien ihmisten kanssa työskentelyä. Hoitajana pitkään työskennelleenä Kasurisen asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet vuosien varrella niin paljon, että niitä pystyy uudessa työssä hyödyntämään. Lisäksi asiakkaiden terveysasioiden kanssa työskentely seurasi toimenkuvasta toiseen, joten asioiden eteneminen on Kasuriselle tuttua puuhaa. 

Asiakastyössä Kasurinen ottaa esille tietynlaiset työnhakijan velvollisuudet työttömänä työnhakijana työttömyysetuuden piirissä, eli lähtökohtaisesti ohjaa asiakasta kohti opintoja tai työelämää. 

”Jos on niin hankalaksi mennyt työkyvyn tilanne, ettei ole mitään työkykyä ja työelämä ei enää näyttäydy mahdollisena, monet asiakkaat ajattelevat haluavansa eläkkeelle”, Kasurinen toteaa.

Pysyvä eläkeratkaisu palkitsee Kasurisenkin työtä ja on helpotus asiakkaalle, esimerkiksi silloin, kun työttömyyttä on takana yli kymmenen vuotta työkyvyn hankaluuksien vuoksi. Eläkettä miettiviä Kasurinen arvelee olevan järjestelmässä paljonkin. Eläkeasiat eivät ole yksinkertaisia selvittää, koska monesti  yhdellä henkilöllä ei ole tarpeeksi osaamista päätöksentekoon vaan siihen tarvitaan monen tahon yhteistyötä.

Työkykyyn vaikuttavat useat eri asiat

Työkyvyn ylläpitämisessä tavanomaiset elämäntaidot nousevat Kasurisella mieleen; rutiini, unirytmi, ruokavalio, sosiaalinen verkosto ja taloudenhallinta. Myös työelämätaitojen merkityksen ymmärtäminen on keskeistä. 

”Ravinto, liikunta ja uni luovat hyvän pohjan siihen, että kykenee työelämään”, Kasurinen kiteyttää.

Ihmisellä voi olla työkykypolullaan myös elämänhallinnallisia esteitä. Kasurinen erittelee isoksi ja merkittäväksi työkyvyn esteeksi mielenterveyshaasteet ja päihteiden käytön. Sellaisessa tapauksessa hän ohjaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin, varailee tarvittaessa asiakkaan toiveesta aikoja ja on yhteydessä hänen puolestaan, jos tällä itsellään ei ole voimavaroja. Taloushaasteiden osalta käydään läpi asiakkaan taloudellinen tilanne, kuten mahdolliset velat ja ulosotot, ja ohjataan velkaneuvojan suuntaan. Myös asumiseen liittyville haasteille on paikkansa sosiaalipalveluissa. Kasurinen tarkasteleekin asiakkaan elämäntilannetta kattavasti monen osa-alueen kautta, koska työkykyyn vaikuttavat useat eri asiat.

Jonotuksen vähentämiseksi tärkeää on Kasurisen mukaan se, että joku selvittää asiakkaan tilanteen kattavasti ennen lääkärikäyntiä, jolloin työkyvystä pystytään tekemään lausunto jo etukäteen:

”Silloin vältytään ns. turhilta lääkärikäynneiltä, joissa todetaan, että näitä pitää vielä selvitellä, eli asiakkaan juoksuttamiselta.” 

Kuka voi tulla Topakan asiakkaaksi?

Kasurisen asiakaskunta koostuu tapauksista, joissa henkilön työkyky on mennyt niin heikoksi, ettei hän enää kykene olemaan töissä, vaan on jäänyt työelämästä pois. Jos työkykyä ei ole aiemmin selvitetty ja nyt pitäisi, Topakalle voi tulla, mikäli käytössä ei ole työterveyshuoltoa. Esimerkiksi yritystoiminnan lopettaneita asiakkaita on käynyt Kasurisen vastaanotolla, mutta pääasiassa asiakkaat ovat olleet työttömänä jo jonkin aikaa tai pitkäaikaistyöttömiä.

Kasurisen asiakaskunnan painopiste on 55–60 -vuotiaista eläkeikään asti, mutta myös nuorempia asiakkaita on. Työllisyysmallin muutos näkyy asiakasmäärissä. Kuntakokeilun käynnistyttyä Outokummussa sen kautta ohjautuu muiden verkostojen kautta Topakalle paljon asiakkaita. Ihmiset ottavat itse hyvin vähän yhteyttä hakeutuakseen asiakkaaksi - vaikka sekin on mahdollista.  Asiakas voi olla myös esimerkiksi työhönvalmennuksessa, selvitellä työkykykoordinaattorilla työkyvyn rajoitteita, ja palata sitten työhönvalmennukseen. Näin työelämään poluttaminen helpottuu. 

Kasurinen kertoo kokeneensa työssään iloa monen monta kertaan:

 ”Iloa tuottaa se, kun huomaan, että on voinut olla ihmiselle avuksi ja hän uskaltaa luottaa siihen, että autan ja sitoudun tähän palveluun. Asioihin löydetään yhdessä ratkaisu.”

Yhteistyöllä on merkittävä rooli työkyvyn selvittelyssä

Pohjois-Karjalan sotekeskusten välinen yhteistyö näkyy Outokummussakin, eli Topakan työkykykoordinaattorit jalkautuvat säännöllisesti terveyskeskuksille ja -asemille.

Kasurisen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että hän käy kerran viikossa keskiviikkoaamusta Outokummun terveyskeskuksen vastaanotolla ja on siellä hoitajien ja lääkärien konsultoitavissa. Läsnäolon tarkoituksena asiakashankkeen edistämisessä ei Kasurisen mukaan ole niinkään se, että työkykykoordinaattorille tulisi lisää asiakkaita. Sen sijaan hän korostaa yhteistyön merkitystä työkyvyn selvittelyssä: 

”Työkykykoordinaattori on se henkilö, joka tekee selvitystyön”, Kasurinen kiteyttää.

Kasurinen on saanut niin verkostosta kuin asiakkailta hyvää palautetta, sillä tarvetta tällaiselle palvelulle on selkeästi ollut. Terveyskeskuksella on otettu avosylin apu vastaan. Kasurisesta on tärkeää, että asiakkaan kanssa pystytään työskentelemään hyvinkin tiiviisti yhdessä: 

 ”Aina lähdetään siitä, mikä on ihmisen tarve apuun ja tukeen.  Pystyn järjestämään sitä tällä hetkellä niin hyvin, ettei asioiden eteneminen pysähdy hakemuksen täyttämiseen tai siihen, ettei asiakas tiedä, mihin se toimitetaan”, Kasurinen kertoo.

Kasurinen toteaa, että hänellä on asiakkaana yllättävän paljon henkilöitä, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia – älypuhelimesta ja sähköpostista puhumattakaan – ja tämä ei katso välttämättä edes ikää. Silloin asiakas tarvitsee entistä enemmän apua ja tukea asioiden eteenpäin viemiseksi.

”Kun mennään niin hurjaa vauhtia eteenpäin, osa ihmisistä on pudonnut siitä pyörästä ulkopuolelle”, Kasurinen toteaa.

Kasurinen ja työkykykoordinaattorikollegat palvelevat jatkossakin Topakasti työkykyasioissa, auttavat hakemusten tekemisessä ja ohjaavat oikeiden palveluiden äärelle. Ole siis rohkeasti yhteydessä!

Teksti: Juha Kuosmanen & Hanne Hynynen

Kuvat: Jan Rantala