Blogi, sivun otsikko

Blogi

angle-left

Blogit

Työllistymistarina: Lukuvuosi opetustöissä, kesät asiakaspalvelijana

“Mä oon ehkä aina ollut sellainen seikkailija, että saan paljon energiaa uusista ihmisistä ja tuntemattomista tilanteista. It keeps me alive, you know.”

Patricia Calzado, 29, muutti kahdeksan vuotta sitten Espanjasta Suomeen. Hän on syntynyt Cordovassa ja asunut 12 vuotta Murciassa, Välimeren rannalla. Calzado opiskeli Murcian yliopistossa ranskan tulkkauksen ja kääntämisen kandidaatiksi ja yhdisti opinnot musiikkikonservatorion viulun soiton opintoihin. Tällä hetkellä hän asuu Joensuussa ja opiskelee Itä-Suomen yliopistossa Kulttuurienvälisen viestinnän varhaisen kielikoulutuksen maisteriksi. Opinnot ovat jo loppusuoralla, mutta gradutyö on ollut hieman jumissa. 

” Kirjoitan, miten musiikki ja vieras kieli voivat toimia yhdessä lasten monikulttuurisuuden ja monikielisyyden kehittäjänä. Sekä musiikki että kielet on tosi lähellä omaa elämää. Tarkastelen, millä tavalla musiikki ja kielten opetus yhdistyvät kouluissa nyt ja mitä tulevaisuudessa voitaisiin vielä tehdä.”

Kuinka Calzado sitten päätyi Suomeen ja juuri Joensuuhun? Hänen veljensä oli aiemmin vaihto-opiskelemassa Lappeenrannan musiikkiopistossa, ja Calzado tutustui sitä kautta tämän suomalaiseen isäntäperheeseen. Hän on aina ollut innokas kielten ja kulttuurien opiskelija ja tahtoi lähteä Erasmus-apurahalla opiskelemaan toiseen maahan. Lisäksi vaakakupissa painoi se, ettei hän kaikesta yrittämisestä huolimatta vielä 20-vuotiaana ollut saanut töitä Espanjasta. 

” Tuntuu, että täällä olen hyödyllisempi ja arvokkaampi, ja ihmiset haluavat minun työskentelevän. Espanjassa on tosi vaikeaa saada töitä. Esimerkiksi kaupoissa on pitkät työpäivät ja palkat tosi huonoja. Jos työkokemusta ei ole 7+ vuotta, työnantajat eivät halua ottaa sitä riskiä, että otetaan uusia työntekijöitä.” 

Calzado saikin ensimmäisen työpaikkansa vasta muutettuaan Suomeen ja Helsinkiin, jossa hän järjesti ranskan ja espanjan kielikerhoja. Kielikurssien vetämisen myötä hän sai kipinän alkaa opiskella opettajaksi. Calzado vieraili Joensuussa vuotta ennen tänne muuttoaan. Silloin oli syksy ja kaikkialla oli pimeää, mutta se ei naista hätkäyttänyt:

” Ajattelin silloin, että Joensuu on kompakti ja kätevä kaupunki. Kaupungin pimeys ei pysäyttänyt mua.”

Hänen mukaansa Joensuussa parasta on juuri kaupungin koko – täällä on helppoa tavata ihmisiä ja liikkua paikasta toiseen ilman autoakin. Rasismia hän ei ole koskaan kokenut. Lisäksi ulkoilusta pitävää ja taiteellista Calzadoa ilahduttavat luonnon läheisyys ja kansalaisopiston kurssitarjonta. 

” Kun muutin Joensuuhun, ajattelin, että haluan kokeilla ja oppia jotakin uutta. Aloitin grafiikkakurssin Pekkalassa. Meillä on tosi mukava naisporukka siellä, ja sinne on aina tosi ihana päästä tekemään taidetta ja jutella elämästä. Nyt harmittaa, kun korona-aikana niitä kursseja on peruttu, mutta silloin kun sinne pääsi, se oli juuri sellaista meditatiivista aikaa itselle. ”

Lukuvuosi opetustöissä, kesät asiakaspalvelijana – tätä vaihtelua Calzadon työura on pitänyt sisällään aina hänen Suomeen muuttamisestaan lähtien. Viime kesän hän työskenteli Jokiasemalla. Joensuun työllisyyspalveluihin hän tutustui Ohjaamossa työskennelleen ystävänsä kautta. Lisäksi hänellä oli kavereita, jotka olivat käyttäneet Luotsin palveluita ja olleet niihin tyytyväisiä.  Hän koki tarvitsevansa tietoa siitä, mihin kandidaatin tutkinnolla voi työllistyä  ja mistä saisi töitä kesäksi. Nyt hän työskentelee tarjoilijana Joensuun Teatteriravintolalla, jonne hän päätyi duuniagentti Aino-Maijan avulla.  

Duuniagentti auttoi Patriciaa työnhaussa.

” On ollut todella kiva ja opettava työpaikka. Teatteriravintolalla työskentelee ihmisiä, jotka kannustaa ja tietää, että kaikki eivät ole samalla tasolla. Saan apua niissä asioissa, joissa tarvitsen. Kunnioitamme toisiamme ja kaikilla on oma tapa työskennellä. Olen myös päässyt työskentelemään eri maalaisten ihmisten kanssa – tällä hetkellä siellä on kolme venäläistä ja kaikki puhuvat tosi hyvin englantia. ”

Kehittyminen on Calzadolle tärkeää ja tämän kesän tavoite on ollut oppia ammattimainen tarjoilu-sanasto suomeksi. Tarjoilijan työ ei ole koskaan ollut hänen ensisijainen haaveensa, mutta siitä oppiessaan hänessä on herännyt halu oppia enemmän. 

” Kun töissä on saanut mahdollisuuden kehittyä, olen ajatellut, että myös haluan oppia ja olla parempi”, Calzado toteaa. 

Hän mainitsee, että säänvaihtelu Suomessa kesällä luo ravintola-alalle oman haasteensa:

” Joskus on tosi kuuma, joskus viileä, joskus tulee ukkosta. On vaikea ennakoida, millainen asiakastulva tulee minäkin päivänä. Kaikki me kuitenkin ymmärrämme, että se kuuluu tähän työhön – pitää olla joustava. ”

Calzado toivoo, että Suomessa suhtauduttaisiin avoimemmin ulkomaalaisiin asiakaspalvelijoina, heidän suomen kielen taidoistaan riippumatta. Hän painottaa, että vaikka suomen kielitaito olisikin heikko, englanti voi olla täydellinen. Kun suomea pääsee kuuntelemaan työpaikalla, ja kokee saavansa tukea oppimiseen työympäristöstä, kieltä myös oppii ja työntekijät tahtovat jäädä. 

Mutta mistä kaikki rohkeus kumpuaa? Ei kuka tahansa muuta maasta toiseen edes opintojen, saati töiden perässä. 

” Hyvä kysymys. Mä oon ehkä aina ollut sellainen seikkailija, että saan paljon energiaa uusista ihmisistä ja tuntemattomista tilanteista. It keeps me alive, you know. Myöskin jo tosi pienenä piti tottua siihen, että muutettiin kaupungista toiseen isän työn takia ja sopeutua uuteen ystäväpiiriin. Ja se oli mulle aika luonnollista – oon aina ollut se, joka aloittaa keskustelun. Ehkä olen nähnyt myös vanhemmista, että hekään eivät ole pelänneet. ”

Calzadon päämääränä on valmistua opettajaksi ja saada pysyvä työpaikka Suomesta viimeistään parin vuoden päästä. Sen ajan, kun hän toimii opettajana, hän haluaa asua Suomessa. Varasuunnitelma kuitenkin on jo olemassa sille varalle, että opettajan työt alkavat kyllästyttää:

”Harrastan myös teen juomista ja olen opiskellut paljon teen historiasta ja valmistuksesta. Veljeni Espanjassa on toiselta ammatiltaan barista, niin mietittiin yhdessä, että jos avattaisiin joskus tulevaisuudessa oma pieni kahvila. Hän vois olla se kahvimestari ja mä se teemestari”, Calzado naurahtaa. 

Teksti: Hanne Hynynen Kuvat: Jan Rantala

 

Patrician TalentHub-profiilin löydät täältä

 

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Metka Paapola: Päättäväisesti kohti omaa yrittäjyyttä

Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut mikään itsestäänselvyys alle kolmekymppisille Likka Kurikalle ...

Työttömien terveystarkastus

Siun Soten  nimetyt työttömien terveydenhoitajat tekevät terveystarkastuksia....