Sami-Petteri Asikainen, 31, on joensuulainen psykiatrinen sairaanhoitaja, psyykkinen valmentaja ja mielenterveysvaikuttaja. Hän tuottaa Instagramiin sisältöä miesten mielenterveyteen ja kehosuhteeseen liittyen nimimerkillä @iamasikainen. Alun perin tili keräsi suosiota niin sanottujen “kaksoskuvien” kautta, kun Asikainen muuntautui pienellä twistillä esimerkiksi Tarja Halosen ja Mariah Careyn vastineeksi, mutta sittemmin hän on muuttanut tyyliään somessa asiakeskeisemmäksi ja vaikuttajamaisemmaksi.

Coffee Houseen astelee haastateltavaksi hymyilevä mies, suoraan päivätöistä. Sami-Petteri Asikainen työskentelee päivisin psykiatrisena sairaanhoitajana ja on lisäksi, omien sanojensa mukaan “sometyyppi”:

“Jotkut sanoo somevaikuttajaksi. Minä itse oon vähän silleensä, että “olenko minä?”. Mie itse en halua itseäni sellaiseksi määritellä, vaan mie koen olevani ihminen, joka somessa sattuu olemaan ja jota ihmiset sattuu seuraamaan. Sovelluksessa, josta saan tietoa some-töiden hinnoittelusta, sanotaan, että “mikrovaikuttaja”. Niin minä oon aatellu, että jos joku vaikuttaja pitää olla, niin sitten minä oon kai se mikrovaikuttaja”, Asikainen naurahtaa. 

Sovelluksen tarjoama termi perustuu siihen, että tällä hetkellä Asikaisen Instagram tilillä on noin 4000 seuraajaa. Mies on sosiaalisessa mediassa tekemästään työstä hyvin vaatimaton, vaikka se on nähty niin merkittäväksi, että hän oli ehdolla Syömishäiriöliiton vuoden 2021 SYLI-kummiksi. Asikainen on liikkeellä tärkeällä asialla - hän jakaa tietoutta miesten mielenterveysongelmiin ja kehosuhteeseen liittyen, esimerkiksi ulkonäköpaineista.

Asikainen nostaa esille aiheita, joista monet eivät puhu. Body positivity mielletään yhä edelleen naisten ajamaksi asiaksi, vaikka kehorauha kuuluu kaikille ja yhtä lailla miehetkin kokevat ulkonäköpaineita ja sairastavat esimerkiksi syömishäiriöitä. Oliko aihevalinta itsestään selvä?

“Kaksoskuvien aikaan miulla oli ongelmia oman kehonkuvan kanssa, ja ajattelin, että no leikitellään nyt vähän tällä aiheella. Ne kuvat oli siis ihan vitsi. Jokaisella saa olla omassa kehossaan sellaisia kohtia, joista ei tykkää, mutta itseinhohan on se ongelma. Ja mie en vaan enää jaksanut kamppailla oman kehonkuvan kanssa. “Asikainen kertoo. 

Sairaanhoitajaksi opiskellessaan Asikainen puolestaan alkoi kiinnittää huomiota miesten väliseen dynamiikkaan ja kommunikointiin:

“Viimeisessä syventävässä harjoittelussa ohjaajat olivat miehiä, ja se oli itselle tosi vaikeaa, kun oli tottunut työskentelemään naisten kanssa. Siinä aloin miettiä, että mikäs tässä ryhmässä on se dynamiikka, miten voin puhua ja mitä sanoa. Huomasin, että aloin ehkä puhua matalammalla äänellä ja menin vähän silleensä rinta rottingilla. Ja siitä oikeestaan lähti se ajatus tähän, mitä mie nyt somessa teen. Että mie koen olevani mies, mutten sellainen stereotyyppinen suomalainen mies. Myö voidaan kaikki olla miehiä, mutta me ollaan hirmu moninaisia. Sen ymmärtäminen on tärkeää. ” Asikainen toteaa.

Miten Sami päätyi mieleneterveystyöhön?

Sairaanhoitajaksi Asikainen päätyi alun perin sattuman kautta: korkeakoulujen valintakokeiden aikaan hänen perhettään kohtasi suru, joka vaikutti myös koemenestykseen. Ensimmäisenä vaihtoehtona olleeseen fysioterapeutin tutkintoon pisteet eivät riittäneet, mutta sairaanhoitajan tutkintoon niitä oli tarpeeksi. Epäonni kokeissa johdatti häntä kuitenkin lopulta oikeaan suuntaan; Asikainen innostui sairaanhoitajan työssä ensimmäiseksi akuuttityöstä ja ajatteli, että tahtoo ehdottomasti töihin päivystykseen, mutta pian kokemus osoittikin toisin: 

“Hoksasin, että miun vahvuudet ei olekaan siellä ja tahdon ehdottomasti päästä niitä hyödyntämään. Syvennyinkin sitten mielenterveystyöhön.” hän kertoo. 

Asikainen ei koe rakentaneensa some-brändiään tarkan suunnitelmallisesti, mutta silti hän on onnistunut siinä varsin esimerkillisesti.

Millaisia vinkkejä hän antaisi henkilölle, joka tahtoo luoda itselleen some-brändin?

“No ihan ekanakin mie sanoisin, että täytyy miettiä sitä, tahtooko olla oma itsensä vai ei. Tunne itsesi ja se, kuka sie oot. Mitä jälkiä haluat jättää itsestäsi someen?”

Asikaisen mukaan tarinallistaminen on aina mielenkiintoista ja jos hän miettii omakohtaista kokemustaan, sisällön pitää olla jollakin tavalla pysäyttävää, että haluaa lukea lisää. Somessa menestyminen vaatii jonkin tasoisen suunnitelmallisuuden lisäksi aitoutta. Siltikään kaikkea ei tarvitse itsestään julkisesti paljastaa, eikä Asikaisen mukaan kannatakaan. Tähän liittyen hänellä on erittäin hyvä ohjenuora:

”Se mitä sie voit mennä kadulla tuntemattomalle ihmiselle kertomaan, niin se on myös hyvä someen. Mitä sie et halua, että se vastaantuleva ihminen saa ikinä tietää, niin älä laita sitä someen. Koska se voi todellakin olla se vastaantuleva ihminen, joka sen postauksen näkee. Äläkä ikinä paljasta omaa asuinpaikkaa.” Asikainen summaa. 

Asikaisesta huokuu se, että hän on löytänyt kutsumuksensa mielenterveystyöstä ja seisoo aidosti sanojensa takana. Sisukkuuden puutteesta miestä ei myöskään voi syyttää: tällä hetkellä hän opiskelee päivätyön ja somen ohella psykoterapeuttisia valmiuksia ja haaveena on valmistua psykoterapeutiksi noin viiden vuoden päästä. Lisäksi hänellä on työn alla salaisena projektina oma kirja, ja Instagramissa tavoitteena on saada 10 000 seuraajan raja rikki ensi vuoden loppuun mennessä. Jäämme innolla odottamaan, mitä tuleman pitää. 

Tulevaisuuttaan pohtivalle Asikainen välittää haastattelun päätteeksi seuraavanlaiset terveiset:

“Mene rohkeesti siihen suuntaan, mikä tuntuu oikeelta. Se voi mennä pieleen, mutta sitten täytyy vaan kääntyä ja mennä toiseen suuntaan. Harhaan meneminen on täysin ok, ja joskus se voi olla tulevaisuuden kannalta jopa parempi.”

Teksti: Hanne Hynynen
Kuvat: Pasi Karjalainen