Joka keväinen korkeakoulujen yhteishaku syksyllä alkaviin koulutuksiin järjestetään tänä vuonna 17.3.—31.3. välisenä aikana. Haku opintoihin tapahtuu yhdellä hakulomakkeella, jolla voi hakea maksimissaan kuutta eri koulutuspaikkaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Hakulomake täytetään digitaalisesti Opintopolku-palvelussa.
Opintoihin hakeutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta itselle sopivan alan ja hakukohteiden löytämisestä itse hakulomakkeen täyttämiseen asti. Korkeakouluhaussa voi tulla vastaan yllättäviäkin kompastuskiviä, erityisesti, jos viime vuonna uudistunut opiskelijavalinta ei ole hakijalle tuttu. Myös opintojen aikainen rahatilanne voi huolettaa, jos taustalla on jo aiempi korkeakoulututkinto ja opintotukeen ei ole enää oikeutta.
Korkeakouluhakuun liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin; Luotsin duuniagentit Hanna ja Santeri ovat maksutta tukenasi haun joka vaiheessa.
Hanna ja Santeri opinto-ohjaajinasi
Opiskelijat saavat yksilöllistä tukea uuden opiskelupaikan pohdintaan ja hakuun liittyviin kysymyksiin koulujen opinto-ohjaajilta. Työelämässä tai työttömänä olevalle koulujen opot eivät ole enää apuna, vaikka ohjaukselle mahdollisesti olisikin tarvetta. Tällaisessa tapauksessa Luotsin duuniagentit Hanna ja Santeri tulevat hakijan tueksi - oli kyseessä sitten pienempi tai suurempi korkeakouluhakuun liittyvä ongelma.
Duuniagentti Hanna onkin koulutukseltaan opinto-ohjaaja, jonka sydän sykkii yksilöohjaukselle. Moninaisen koulutus- ja työtaustan ansioista Hannalta löytyy kokemusta ja tietoa myös asiakaspalvelu- ja myyntityöstä sekä kauneudenhoitoalasta. Tammikuussa Luotsilla yksilöohjausta tarjoavana duuniagenttina aloittanut Santeri taas osaa vastata erityisesti sosiaalialaan liittyviin kysymyksiin lähihoitajan ja sosionomin koulutustensa ansiosta. Molemmat duuniagentit kuitenkin auttavat korkeakouluhaussa alasta riippumatta.
Sopivan alan ja koulutusohjelman löytäminen onkin ensimmäinen etappi hakuprosessissa. Mitä jos ei vielä edes tiedä, minne ja mitä hakea opiskelemaan? Hätä ei ole tämän näköinen, rauhoittelee Santeri:
“Ei ole myöhäistä vaikka ei tiedä vielä mitä aikoo hakea, tässähän ehtii vielä hyvinkin löytyä se idea. Voidaan yhdessä katsella sitä hakukohdetta - oppilaitosten sivuiltakin löytyy hyvin esittelyjä. Me voidaan sitten ohjata vielä eteenpäin semmosille, jotka tietää asiasta enemmän.”
Korkeakoulujen verkkosivuilta löytyykin kattavasti tietoa koulutusohjelmista, jotka kannattaa lukea läpi ennen hakua. Lisäksi omia kokemuksiaan ja tietojaan eri aloilta voivat tarvittaessa tarjota Luotsin lähes kolmekymmentä eri koulutus- ja työtaustan omaavaa duuniagenttia. Vaikka hakiessaan ei olisikaan vielä ihan varma valinnoistaan, voi pohdintaa jatkaa vielä haun jälkeenkin opiskelupaikan vastaanottamiseen saakka. Hakea siis voi, mutta ottaako koulutuspaikan vastaan kannattaa pohtia tarkemmin, ohjeistaa Hanna:
“Hakeminenhan ei ole kiellettyä, mutta toki sitten täytyy pohtia se, että mitä jos saakin opiskelupaikan ja ottaa sen vastaan, että mitä se tarkoittaa. Jos ei ole vielä ollenkaan miettinyt sitä, onko opiskelu esimerkiksi taloudellisesti mahdollista tai onko realistista ylipäänsä lähteä opintoihin syksyllä niin kannattaa pohtia ottaako koulupaikan vastaan. Se, että tuleeko valituksi opintoihin tapahtuu kesällä, joten hakuajankin jälkeen vielä ehtii miettiä sitä, onko opiskelu mahdollista omalla kohdalla.
Korkeakouluhaun kompastuskivien ylitse
Sopivan hakukohteen löytämisen ja varsinaisten opintojen aloittamisen välillä on kuitenkin vielä matkaa. Minkälaisia kompastuskiviä tämän matkan varrella voi tulla vastaan?
“Ensimmäisenä tulee mieleen se, että uskaltaa ylipäänsä hakea. Siihen voi tarvita rohkaisua ja ihan henkistä tukea”, Santeri tuumii.
“Just nimenomaan se, että saa sen rohkeuden hakea. Myös hakukohteiden pohdinta, että mihin järjestykseen ne kannattaa laittaa ja saada varmuutta lähteä niitä kohti”, Hanna komppaa.
Rohkeuden keräämisen ja sopivien hakukohteiden löytämisen lisäksi voi hakijalle tulla vastaan teknisiä haasteita: miten hakulomake täytetään ja haenko varmasti oikeaan hakukohteeseen ja haluamaani toteutusmuotoon? Jos hakulomakkeen täyttämiseen liittyy epävarmuutta, Hanna ja Santeri voivat täyttää lomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa. Myös todistusten ja muiden mahdollisesti tarvittavien liitteiden skannaaminen onnistuu Luotsilla duuniagenttien kautta.
Kun hakulomake on selätetty, ovat edessä mahdolliset valintakokeet. Hakijan tulee selvittää, millainen kunkin haetun kohteen valintakoeprosessi on, missä ja milloin kokeet järjestetään ja vaaditaanko hakukohteeseen ennakkotehtäviä tai -materiaaleja. Paikan varaaminen itselleen valintakokeeseen hyvissä ajoin mahdollistaa sen, että kokeen pääsee suorittamaan haluamassaan kaupungissa, kun paikkoja on vielä jäljellä. Myös ennakkomateriaalien kanssa kannattaa olla liikkeellä ajoissa, ettei käy niin, että materiaaleja ei olekaan enää saatavilla. Ennakkomateriaalien määrä on kuitenkin vähentynyt entisestä, valintakokeiden muututtua hakijaystävällisemmäksi siten, että laajaa ennakkovalmistautumista ei enää odoteta.
“Esimerkiksi suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista on mukana digitaalisessa valintakokeessa, jossa mitataan yleisiä valmiuksia suoriutua korkeakouluopinnoista. Nämä kokeet pitävät sisällään hakukohteesta riippuen päätöksentekotaitoja, opetuskieltä ja englantia sekä esimerkiksi matemaattisia taitoja tai eettisiä taitoja. Tämä ei koske kulttuurialaa, vaan siinä on sitten omanlaisensa haku”, Hanna osaa kertoa uudistuneista valintakokeista.
Ennakkomateriaalien perusteella ei siis välttämättä pysty valmistautumaan korkeakoulujen valintakokeisiin, mutta kokeen sisällöstä riippuen eri aineita, kuten matikkaa tai englantia voi olla hyvä kerrata. Hannan tai Santerin kanssa voi katsoa yhdessä, miten valintakokeeseen kannattaisi valmistautua ja mistä löytää tarvittavia materiaaleja, joita käydä läpi ennen kokeita.
Mikä ihmeen todistusvalinta ja ensikertalaisuuskiintiö?
On hyvin mahdollista, että opintoihin pääsee kokonaan ilman valintakokeita. Viime vuonna uudistuneen opiskelijavalinnan myötä, yli puolet opiskelupaikoista täytetään yliopistoissa ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammattikorkeakouluissa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin perustuen. Uudistunut todistusvalinta tapahtuu pisteytyksen avulla - mitä parempi arvosana, sitä enemmän pisteitä. Se, mitkä arvosanat vaikuttavat pistesaldoon riippuu hakukohteesta.
“Todistusvalintaa painotetaan uudessa valintasysteemissä, prosentuaalisesti enemmän otetaan siis todistusten perusteella sisään kuin valintakokeella. Prosenttimäärät vaihtelee aloittain: se voi olla esimerkiksi 51% todistuksella ja 49% valintakokeella tai vaikka 70% ja 30%. Nämä tiedot on yleensä mainittu hakukohteen opintopolussa (https://opintopolku.fi/wp/fi/). Samoin vähimmäispistemäärät ja paikkamäärät ovat näkyvissä”, Hanna kertoo.
Toinen uudistus opiskelijavalinnoissa on ensikertalaisuuskiintiö. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Näin parannetaan niiden hakijoiden asemaa, joilla ei ole vielä aiempaa korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa. Ensikertalaisuuskiintiö ei saa kuitenkaan kohtuuttomasti heikentää muiden hakijoiden asemaa, joten haun ei kannata antaa tyssätä, vaikka ei täyttäisikään ensikertalaisen kriteerejä. Myöskään huonompi todistus ei ole este opiskelupaikalle.
“Enemmistö valitaan todistuksella, mutta on aina mahdollisuus päästä valintakokeen kautta opiskelemaan. Eli vaikka ei olisi sellaiset paperit, että voisi niillä hirveästi paistatella niin on silti tosi hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan”, valintakoeprosessin kautta itse opiskelmaan päässeet Hanna ja Santeri tietävät.
Opintojen rahoitusmahdollisuudet katsottava tapauskohtaisesti
Opiskelujen aikainen rahatilanne voi mietityttää - sitä onkin hyvä pohtia ennen opintojen aloittamista. Yleisin tapa rahoittaa opinnot on Kelan opintotuki, joka koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta sekä mahdollisesti asumislisästä. Opintorahan ja -lainan turvin opiskelija voi keskittyä rauhassa opintoihinsa. Oman jaksamisen mukaan opintojen ohessa on mahdollista tehdä myös työtä osa-aikaisesti. Työttömänä työnhakijana ollut taas voi mahdollisesti rahoittaa opintojaan työttömyysetuudella:
“Jos on yli 25-vuotias ja on työttömänä työnhakijana, niin on mahdollista opiskella omaehtoisesti kaksi vuotta työttömyysetuudella. Se on aina harkinnanvaraista ja siinä katsotaan parantaako se tutkinto hakijan työllistymismahdollisuuksia. Oletettavasti korkeakoulututkinnot kestää aina sen yli kaksi vuotta, joten sitten täytyy pohtia miten rahoittaa ne loppuopinnot, kun työttömyysetuus päättyy”, duuniagentit neuvovat.
Muita opintojen rahoitusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi aikuiskoulutustuki sekä viimeisenä vaihtoehtona toimeentulotuki. Rahoitusmahdollisuuksia siis löytyy ja duuniagentit auttavat ja ohjaavat mielellään niiden selvittämisessä tapauskohtaisesti.
Duuniagentit tavattavissa Luotsilla sekä etäyhteyksin
Jos jokin korkeakouluhaussa mietityttää, voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä Hannaan ja Santeriin. Duuniagenttien yksilöohjaus voi tapahtua kasvokkain Luotsilla koronapandemian turvalissuusohjeistukset huomioiden tai etänä, esimerkiksi Teams-alustan kautta. Tapaamiskertojen määrä on sovittavissa, esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kahteen viikkoon. Duuniagentteihin voi olla yhteydessä myös puhelimitse ja viestein tapaamiskertojen välillä. Molempien agenttien yhteystiedot löydät tämän jutun lopusta.
Duuniagentit rohkaisevat tulemaan juttusille, vaikka korkeakouluhaku tänä keväänä ei edes loppujen lopuksi olisikaan realistinen tavoite:
“Jos nyt iskee sellainen kipinä, että haluaisi hakea korkeakouluun, mutta ei kerkeä nyt siihen maaliskuun loppuun jäsenneltyä niitä ajatuksia, niin syksyllä on tulossa uusi korkeakoulujen yhteishaku, jossa on mahdollista hakea joihinkin opintoihin. Ja kyllähän se haku tulee taas seuraavana vuonna uudestaan.”
Tutustu Hannaan
hanna.hallikainen@joensuu.fi
Tutustu Santeriin
santeri.martiskainen@joensuu.fi
Teksti ja kuvat: Tiina Marila
