Vuoden 2021 alussa Etelä-Pohjanmaalla starttasi kesäkuulle 2022 saakka jatkuva ”TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana” -hanke, joka pyrkii tarjoamaan luovia ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin tuomalla taiteen ammattilaiset yhteen muiden alojen tekijöiden kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö ja osatoteuttajana Turun yliopisto. TYVI-hankkeessa projektipäällikkönä ja asiantuntijana toimiva Jenni Latva Taideyliopistosta kertoo, että idea hankkeeseen on kypsynyt ajan saatossa.

”Taiteellisen asiantuntijuuden käytön lisääminen elinkeinoelämässä on ollut kytemässä jo hetken aikaa. Kuitenkin esimerkkejä erilaisista yhteistyömahdollisuuksista tarvitaan vielä lisää. TYVI-hankkeen prosessi mukaileekin aikaisemmin IRM-Tool -hankkeessa Turun seudulla tehtyä Luova meri -osatoteutusta”, Latva avaa, viitaten tässä Innovation Resource Moderating Tool -hankkeen ja Taiteen edistämiskeskuksen vuonna 2019 yhteistyössä toteuttamaan projektiin, jossa seitsemän eri alan ammattitaiteilijaa loivat taidekonsepteja meriteollisuuden yritysten esittämiin haasteisiin. 

Nyt ajatus taiteen ja liike-elämän yhteistyöstä on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle. TYVI-hanke on tuonut yhteen alueella toimivia yrityksiä sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisia verkostoitumaan, kehittämään osaamista, keskusteluttamaan ja innostamaan sekä konkreettisin esimerkein luomaan prosessimallin taiteilijan asiantuntijuuden hyödyntämisestä yritystoiminnan kehittämisessä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen Seinäjoen yksikkö on TYVI-hankkeessa mukana, joten hankkeeseen haettiin mukaan ruokaketjuun kytköksissä olevia yrityksiä. Keväällä 2021 pidettiin avoin aloitusseminaari, jossa kerrottiin hankkeen taiteilija–yritysyhteistyöstä ja siihen etsittävistä kumppaneista. Yrityksiä lähestyttiin suoraan ja kiinnostuneille pidettiin Teams-palaveri, jossa prosessi käytiin mahdollisimman selkeästi läpi. 

Taiteilija mukaan kahviloita kehittämään

Lopulta hankkeen myötä taiteilijayhteistyöhön lähti kolme yritystä, joista yksi on Honkajoelle vuonna 1985 perustettu, mutta sittemmin toimintaansa myös Etelä-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle laajentanut Pirjon Pakari. Pirjon Pakari on leipomo, joka valmistaa jokaiselle aamulle tuoreet kotimaiset ja lisäaineettomat leivät sekä Hannun 100 % Gluteeniton -tuotenimellä kulkevat gluteenittomat tuotteet. Pirjon Pakarin viiden leipomon yhteydessä toimivat myymälä-kahvilat pääsivät keskiöön heti hankkeen alkumetreillä.

”TYVI-hankkeen alussa pohdimme yrityksemme haasteita työpajassa Kook Managementin Arto Kunnolan johdolla. Yksi selkeä haaste, johon taiteilijat meidän yrityksemme kohdalla tarttuivat, oli leipomoiden kahviloiden kehittäminen”, kertoo Pirjon Pakarilla markkinoinnin tehtävissä toimiva Nelli Malmivaara.

Hankkeen myötä Pirjon Pakari alkoi tiiviimpään yhteistyöhön Henna Mantereen kanssa, joka toimii mm. muotoilijana, taidekäsityöläisenä sekä tekstiilitaiteilijana. Pirjon Pakarilla on koettu, että Mantereella on ollut tarjota heille täysin uudenlaista ammattitaitoa, jota talon sisältä ei entuudestaan ole löytynyt. Tämä on ymmärtänyt Pirjon Pakarilla esiin nousseet haasteet ja tarjonnut niihin selkeitä ja konkreettisia ratkaisuja. 

Taiteilijat työskentelivät yritysten haasteiden parissa nelisen kuukautta ja syyskuun lopussa pidettiin tilaisuus, jossa myös Henna Mantere esitteli Pirjon Pakarille Elämyksellinen lähileipomo -haasteeseen oman taiteellisen ratkaisukonseptinsa, ”Indentiteettikollaasin”. TYVI-hankkeen blogin mukaan ”konseptissa taiteilija tekee omia havaintojaan yrityksestä paikan päällä sekä myös tutkimusten ja sosiaalisen median avulla ja havaintojen myötä taiteilija koostaa visuaalisen kollaasin, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelusuunnitelmaa tehtäessä”. Pirjon Pakari lähti hankkeeseen mukaan avoimin mielin ilman sen suurempia odotuksia, mutta yhteistyö Mantereen kanssa on ollut todella antoisaa.

”Hän pystyy näkemään arkipäivämme uusin silmin ja löytämään tärkeitä ja arvokkaita asioita, joita meidän tulisi korostaa miettiessämme tapoja tuoda kahviloihin tietynlaista tunnelmaa. Projektimme on vasta alussa, mutta innolla odotamme, mitä hyvin sujunut yhteistyö tuo vielä tullessaan. Hanke on luonut ympäristön, joka sallii ideoiden virrata vapaana”, Malmivaara iloitsee.

Myös Jenni Latva on hankkeen myötä huomannut, että yritykset ovat todella kiinnostuneita tämänkaltaisesta kehittämistyöstä. Esiin on kuitenkin noussut selkeänä ydinviestinä se, ettei tällaisesta yhteistyömahdollisuudesta ole tiedetty, eikä sitä näin ollen ole osattu etsiäkään.

”Tämä haaste on ollut hankkeen toteuttajilla toki tiedossa, mutta sen ratkaisemiseksi on tehtävä vielä työtä. Kaikki osapuolet ovat olleet kuitenkin innolla hankkeessa mukana, ja sekä yritykset että taiteilijat ovat suhtautuneet kaikkeen avoimen positiivisesti. Lisäksi on ollut erittäin hienoa todistaa kahden suhteellisen erilaisista taustoista tulevan toimijan kohtaamista. Jos prosessi on ollut yrityksille ja taitelijoille silmiä avaava, on se ollut sitä myös hanketoteuttajan puolelta”, Latva sanoo.

Pirjon Pakari odottaa luovien ratkaisujen avulla saavansa uudenlaisia tuloksia, jotka puhuttelevat sekä yritystä että asiakkaita aikaisempaa syvemmällä tunteella. He myös toivovat välittävänsä haluamansa viestin kauniilla tavalla eteenpäin. Varsinaisen työn lisäksi Pirjon Pakari toivoo näyttävänsä esimerkkiä toimivasta yhteistyöstä, joka toisi taas lisää uusia mahdollisuuksia yritysten ja taiteilijoiden välille. He ovatkin olleet tyytyväisiä päätökseensä lähteä mukaan hankkeeseen. He ovat oppineet paljon uutta ja löytäneet raikkaita ratkaisuja haasteisiinsa ja tämän Nelli Malmivaara näkee arvokkaana asiana myös yrityksen tulevaisuudessa:

”TYVI-hankkeessa mukana olemisen myötä saamme hyvää kokemusta taiteilijoiden kanssa toimimisesta. Toivommekin, ettei yhteistyö yhden taiteilijan kanssa jäisi Pirjon Pakarin viimeiseksi, vaan voisimme itsekin hankkeesta inspiroituneena hakea myös jatkossa esiin nouseviin haasteisiin apua taiteen ammattilaisilta, saada luovista keinoista ratkaisuja ja lähteä rohkeasti niitä toteuttamaan”.

Luovan alan osaamisen soveltamisesta keskusteltiin tänä syksynä myös Luotsin Yrittäjyyden Olohuoneessa.

Teksti: Anni Riikonen