Tavoite 1: Kunnassa lasten ja nuorten palveluissa edistetään systemaattisesti lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöllä on tarvittava mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemiseksi. Lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Yhteistyökunnan eri toimijoiden välillä sekä hyvinvointialueen kanssa on toimivaa ja koordinoitua. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuenpiiriin.

1. Vahvistetaan lapset puheeksi -menetelmän ja lapset puheeksi -neuvonpidon käyttöä ja monialaista yhteistyötä

2. Laaditaan ja toteutetaan koulutussuunnitelma lasten ja nuorten kanssa työskenteleville mielenterveyteen liittyvistä teemoista.

3. Lapset arvioivat lasten ja nuorten palvelujen vaikutusta omaan mielen hyvinvointiinsa.

4. Kehitetään nuorisopalveluja ml. Harrastamisen Suomen mallia saavutettavammaksi: IHJ:n ja perhekoulun asiakasperheille kerhoista viestiminen, kieliversiot, etsivä harrastustoiminta (sama toimenpide kuin tavoitteessa 2).

1. Kartoitetaan millaiset lapset ja lapsiryhmät eivät pääse osallistumaan (harrastukset, nuorisopalvelut, tapahtumat, vaikuttaminen).

2. Kehitetään nuorisopalveluja ml. Harrastamisen Suomen mallia saavutettavammaksi: IHJ:n ja Perhekoulun asiakasperheille kerhoista viestiminen, kieliversiot (sama toimenpide kuin tavoitteessa 1).

3. K789-kortista viestimisen tehostaminen (huoltajille tiedottaminen, markkinoinnin kehittäminen(nuorille).

Tavoite 3: Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa systemaattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin.

1. Tehdään säännönmukaiseksi toimintamalli, jossa varhaiskasvatuksen työntekijät havainnoivat lapsen hyvinvointia sekä lapsen ja huoltajan välistä vuorovaikutusta haku- ja tuontitilanteissa. Jos havaitaan näihin asioihin liittyviä pulmia, työntekijät keskustelevat asiasta huoltajien kanssa ja ovat yhteydessä palvelutarpeen arviointiyksikköön.

2. Vahvistetaan Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä ja tuetaan koulujen henkilökuntaa koulutuksin ja menetelmäohjauksen keinoin ottamaan väkivalta lp-keskusteluissa puheeksi ja toimimaan oikein, mikäli keskustelussa tulee ilmi, että lapsen arkiympäristössä esiintyy väkivaltaa.

3. Järjestetään rehtoreille työpaja, jossa on aiheena tosielämän tapauksia ja toimintaohjeita (esimerkkiteemoja: väkivaltaa kohdanneen lapsen tunnistaminen, oppilaan kohdistama väkivallan uhka koulussa sekä  aggressiivinen huoltaja ja Wilma).

4. Koulutetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen.

1. Vahvistetaan lapset puheeksi -menetelmän ja lapset puheeksi -neuvonpidon käyttöä ja monialaista yhteistyötä: Palveluntarvearviointiyksikön (sosiaalipalvelut) ja yhteisasiakasohjauksen (terveyspalvelut) systemaattisempi hyödyntäminen (sama toimenpide kuin tavoitteissa 1 ja 3).

2. Hyvinvointialueella (ml. aikuisten palvelut) toteutetaan koulutuksia joilla ammattilaiset oppivat tunnistamaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä heikentäviä olosuhteita.

3. HVA ja kunnat lisäävät toistensa tietoutta tuottamistaan palveluista (esim. IHJ, perhekoulu, Ohjaamo, kaupungin nuoriso- ja harrastetoiminta, taloudellinen tuki perheille).

4. Kehitetään perheiden kanssa tehtävän monialaisen työn seurantaa ja arviointia.

1. Pilotoidaan siirtyvien oppilaiden toimintapäiviä uudessa koulussa edellisellä lukukaudella.

2. Pilotoidaan koulujen aikuisille tukea muutokseen.

3. Pilotoidaan viestintää muutoksesta huoltajille.

4. Luodaan kouluihin toimintamalli, jota käytetään erilaisissa muutostilanteissa.

Kaupunginhallitus on nimennyt Joensuun lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaatioryhmän. Siinä ovat seuraavat toimijat:

• Joensuun kaupungin eri yksiköt
• Siun sote
• Riveria
• ViaDia
• nuorisovaltuusto
• kaupunginvaltuuston edustus