Tuupovaaran lauloi maailmankartalle kansantaiteilija Jaakko Teppo, jonka ilkikurinen riiausveisu Tuupovaaran yössä on muodostunut kotimaiseksi klassikoksi. Teppo syntyi Savossa, mutta runoilu on tuttua myös tuupovaaralaisille. Syvään karjalaisuuteen kuuluva sanailu ja tarinaniskentä on Tuupovaarassa voimissaan, ja pöytälaatikkorunoilijoita löytyy vähintään joka toisesta tuvasta. 

Tuupovaara on rajapitäjä, jossa karjalaisuus elää vahvana. Rajat ylittävää karjalaisuutta voi ihailla kirkoissa, käsityöperinteessä, puheenparressa tai Saarijärven tsasounan puronvarren kasvustossa, joka muistuttaa Laatokkaa. Tuupovaaralle on tuttua myös ristisaatto, kuppaus ja pontikan eli pataksen keittely. Valloittava karjalainen murre soi etenkin paikannimissä. Kukapa ei rakastaisi Öllölää, Hoilolaa, Pörtsämöä tai Vekarusta!  

Karjalaisista tavoista muistuttaa etenkin Tuupovaaran tuohiperinne. Pitäjässä on aina hallittu tuohityöt, onhan vanhassa vaakunassakin tuohitorvella luritteleva paimenpoika. Tuohen ohella Tuupovaarassa osataan taivuttaa myös metallia ja muovia, josta osoituksena pitäjältä löytyy myös kansainvälistä vientiteollisuutta. 

Tuupovaara on retkeilijöiden salattu paratiisi, jossa kosket kohisevat ja kuuset kahisevat. Pitäjältä löytyy satoja kilometrejä merkattuja reittejä, liikkui sitten patikoiden, meloen, pyörällä tai kelkalla. Paimenpojan polulla voi kiertää kauneimmat kohteet jalan ja Jänisjoen vesiretkeilyreitti tarjoaa niin leppoisia järviosuuksia kirkkoveneilijöille, kuin raisuja koskia vaativille melojille. 

Luonnosta nauttiminen on tuupovaaralaisille tärkeää. Pitäjällä toimii toistakymmentä aktiivista metsästysseuraa. Vaaraiset maastot kiinnostavat myös offroad-autoilijoita, eikä ihme. Näillä teillä myös Tuupovaaran oma poika Ari Vatanen on hankkinut oppinsa. 

Tuupovaaran luontokohteiden helmi on Paimenpojan polun varrella sijaitseva Vekaruskoski. Upea retkeilyalue on sopiva kohde lasten kanssa kulkeville päiväretkeilijöille, kalastajille tai unohtumattomia maisemia bongaileville patikoijille. Keväinen yö keskellä koskea sijaitsevalla Myllykosken laavulla jää taatusti muistoihin. Osa Vekaruksen alueesta soveltuu myös esteettömään retkeilyyn. 

Hartaampaa matkailua harrastavien kannattaa poiketa Koskenniskan kotiseutumuseoon ja Pörtsämön kalmistoon. Arvokas ja tunnelmallinen Koskenniskan mylly- ja kievarimuseo sijaitsee ikivanhalla myllypaikalla ja soveltuu hienosti telttailuun tai melontaretken alkupisteeksi. Pihapiirin savusauna lämpiää tilauksesta. Koskenniskasta voi poiketa hauskalle Timo-Hilipan ansapolulle, jonka varrella voi tutustua perinteiseen metsästykseen riistaryyppyineen. 

Pörtsämön eräkalmisto on ikiaikainen ortodoksinen hautausmaa, jossa pyhyys on alati läsnä. Kalmistossa on vaikuttavan rauhallinen tunnelma, joka pysähdyttää lempeästi hektisen elämän ja laukkaavat ajatukset. Puiden katveessa sijaitsee myös runonlaulaja Petri Shemeikan muistomerkki.  Paikalliset puhuvat, että kalmistossa olisi suotavaa vierailla vain aamuisin, sillä iltapäiväisin vainajat lepäävät. Harvemmin mullan alta tosin kerrotaan kenenkään nousseen valittamaan häiriöstä. 

Tuupovaaran kulttuuriperinteeseen voi tutustua kirkonkylän Ullakolla. Monitoimitalasta voi ostaa paikallisia käsitöitä, alakerrassa sijaitsee yhteisötila Olohuone ja yläkerrassa löytyy vaihtuvien näyttelyiden lisäksi tunnelmallinen esiintymistila flyygeleineen. 

Tuupovaara on kiehtova lähimatkailukohde, jota turistijoukot eivät ole vielä valloittaneet. Tuupovaaran reiteillä voi samoilla rauhassa upean luonnon keskellä.