Talouden sopeutus - Palveluverkko, tilat ja tilatehokkuus, sivun otsikko

Palveluverkko, tilat ja tilatehokkuus

Talouden sopeutus 2024 – Palveluverkko, tilat ja tilatehokkuus

Palveluverkko tarkoittaa sitä, kuinka monessa eri yksikössä palveluja, kuten koulutusta, varhaiskasvatusta tai liikunnan ja kulttuurin palveluja järjestetään. Joensuun kaupunki omistaa yhteensä 237 toimitilaa ja 13 osakehuoneistoa.

Koulut ja päiväkodit

Joensuussa on 24 alakoulua, joista neljä on yhtenäiskouluja, sekä kolme yläkoulua. Joensuun kaupungin omien koulujen lisäksi opetusta antavat Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut kahdessa yksikössä (Rantakylä ja Tulliportti), Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu ja Steinerkoulu. Näille kouluille kaupunki maksaa korvausta oppilaista.

Joensuussa on viisi lukiota. Kolmen oman lukion sekä Aikuislukion lisäksi lukiokoulutusta järjestävät Tulliportin normaalikoulun lukio, joka järjestää myös Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukion opetuksen.

Joensuussa on 33 kunnallista ja 19 yksityistä päiväkotia. Kaupunki osallistuu yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin varhaiskasvatuksen palveluseteleillä.

Oppilaista yksityiskouluille maksettavat kotikuntakorvaukset sekä varhaiskasvatuksen palvelusetelit yksityiseen varhaiskasvatukseen muodostavat merkittävät menoerän, jonka takia niitä täytyy tarkastella osana palveluverkkoa.

Lue lisää:
Esitys koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamisesta

Muu palveluverkko

Koulujen ja päiväkotien lisäksi Joensuun kaupungin palveluverkkoon kuuluu suuri määrä erilaisia kulttuurin ja vapaa-ajan tiloja, kuten kaksi uimahallia, kolme museota, noin sata leikkipaikkaa, sisä- ja ulkoliikuntakohteita ja kuntosaleja.

Palveluverkon osia ovat myös muun muassa kirjastot, konservatorio, asiakaspalvelupisteet ja työelämäpalvelut. Lisäksi Joensuun kaupunki omistaa muun muassa myös paloasemia, saunarakennuksia, toimisto- ja varastorakennuksia ja navetan. 

Lue lisää: Muu palveluverkko
 

Palveluverkko ja talouden sopeutus

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen merkittävä osa kaupungin menoista kohdistuu perus- ja lukio-opetuksen sekä varhaiskasvatuksen palveluihin. Valtionosuuksien pienentyessä koulujen ja päiväkotien määrää on välttämätöntä tarkastella osana talouden sopeutusta. Lisäpontta tarkastelulle antaa merkittävä lasku syntyneiden lasten määrässä ja ennusteet tulevista oppilasmääristä.
 

Grafiikka, joka kuvaa Joensuun luonnollista väestönmuutosta vuosien 2012 ja 2022 välillä. Vuonna 2015 väestönkehitys on kääntynyt negatiiviseksi, ja suunta on ollut laskeva.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

 

Syntyneiden määrää kuvaava gragiikka, jossa esitetty vuosina 2012–2022 syntyneet. Syntyneiden määrä on laskusuunnassa. Vuonna 2012 syntyneitä oli 814 ja vuonna 2022 576.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu
 

Kiinteistöjen rakennus, ylläpito, lämmitys, sähkö, vesi ja ict-palvelut aiheuttavat menoja. Palveluverkkoa tarkasteltaessa ylläpidettävien kiinteistöjen kulut ovat merkittävä tekijä. Lisäksi palveluverkon tarkasteluun liittyvät myös monet muut tekijät, kuten oppilaaksiottoalueet, koulukuljetukset, kaavoitus, alueiden muut palvelut ja kehitys sekä arvot.

 

Väestänmuutosta vuosina 2012–2022 kuvaava grafiikka, jossa näkyy koko Joensuun alue. Kuvassa havaittavissa, että väestön kasvu keskittyy erityisesti ydinkeskustan alueelle ja Reijolan suuntaan. Kantakaupungin ulkopuolisella alueella väestö vähenee. Kuvan tarkempi sisältö avattu tällä sivulla kuvien jälkeen.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

 

Väestön muutosta vuosien 2012–2022 välillä kuvaava grafiikka. Kuvassa näkyy Joensuun ydinkeskusta ja sen lähialueet. Kuvassa havaittavissa, että väestömäärä on lisääntynyt ydinkeskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä, Vehkalahdella, Marjalassa, Niinivaaralla, Karhumäessä ja Multimäessä. Väestö on vähentynyt Hukanhaudalla, Karsikossa, Mutalassa, Rantakylässä, Utrassa ja Linnunlahden, Noljakan ja Pilkon alueella. Kuvan tarkempi sisältö avattu tällä sivulla kuvien jälkeen.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

Talouden sopeutus - Palveluverkko, väestönmuutos

Väestönmuutos 2012–2022

Talouden sopeutus 2024 – Palveluverkko, osa 2

 

Joensuu on maantieteellisesti laaja kaupunki, jossa tasavertaisesti toimivan palveluverkon järjestäminen valtionosuuksien pienentyessä ja syntyvyyden laskiessa on haastavaa.

 

Lue myös

Strategiajohtaja Sami Laakkosen kolumni: Väestörakenne, palvelut ja talouden sopeutus

Sivu arviointi ja palaute